Moninaista musiikkia

Priden kunniaksi kirjoitin moninaista rakkautta kuvaavista kappaleista. Romanttisten tunteiden ja sukupuolen kokemisen ja ilmaisemisen moninaisuus on ollut ja on valitettavasti vieläkin siinä määrin jännitteistä, että siitä on mahdollista kirjoittaa puhuttelevaa ja kiinnostavaa lyriikkaa. 

Photo by Marta Branco on Pexels.com

Leevi and the Leavings: Poika nimeltä Päivi (1985)

Leevi and the Leavingsin klassikko Poika nimeltä Päivi kuvaa naiseen rakastunutta naista, joka on lähtenyt pikkukaupungin ahdistavilta kaduilta kiertämään maailmaa. Pikkukaupungista kertoja-Päiville ei löytynyt samaistumispintaa, hän ei tiennyt onko Romeo vai Julia. Kaupungissa Päivi sai kuulla myös tuomioita kuten jos et muutu voit joutua Helvettiin. Päivi kokee, että jääminen olisi ollut itsepetosta, mutta silti etäisyys rakkaaseen tekee sielussa kipeää. Kappale etenee surumielisen rytmikkäästi. Päivin rakkaudelle ei ollut tilaa, mutta kaipaus säilyy. 

Rosita Luu: Ladyboy (2018)

Rosita Luun Ladyboyssa mieskertoja seikkailee Thaimaan yössä sivukujilla, joissa on vaarallista turisteilla / iltamyöhään varsinkin. Hän kohtaa ihmeelisen Ladyboyn, joka hänen panssarinsa yksin murtaa voi. Ladyboy kulkee korkokengissä sulavasti kuin tiikeri ja on hienotunteinen. Kertoja on vakuuttunut, että ei tavalliset naiset näin voi miestä ymmärtää. Musiikki on haikeaa mutta eteenpäin rullaavaa. Kertoja pystyy kuuntelemaan tunteitaan, mutta vain ulkomailla hämärämyhkäisillä kaduilla. 

PMMP: San Francisco (2009)

Ikuisen lempibändini PMMP:n San Francisco kuvailee normeista poikkeavaa miestä, joka haaveilee lähtevänsä tulevaisuudessa viimein kaupunkiin. Silmät sulkemalla hän sukeltaa maailmaan, jossa hänen höyhenpuuhkansa tarvitsee vielä lisää kimaltavaa ja jossa hän nielee tuskan sijaan samppanjaa virtanaan. Kukaan ei tuomitse hänen kauneuttaan ja hän kulkee valokeilassa, joka aina osuu tähden askeliin. Kerronta on vahvaa ja sitä korostetaan selkeän sanattomalla stemmalla. Tausta helinässä kuuluu myös toivo. 

PMMP: Jeesus ei tule oletko valmis (2012)

Minulle (kristillisestä vakaumuksesta huolimatta tai juuri siksi) äärettömän rakas PMMP:n Jeesus ei tule oletko valmis kuvaa riittämättömyyttä ja normeja ristiriitaisessa maailmassa. Kertoja kuvailee olevansa nähtävyys näkymätön ja toisaalta katseiden kääntyessä pesee otsasta leimaa ja irrottaa hihasta nauhaa. Toisaalta hän toteaa sarkastisen vihaisesti hyvän elämän lähtökohtana ydinperhe ainoa oikea: sikiöt siis huolella valitkaa, mihin kohtuun päädytte roikkumaan! Maailma väittää Jeesuksen tulevan, samalla kun itse ajaa ihmisiä ahtaalle. Rumpu säestää kappaleessa näkyviksi tulevia ahtaita ja kylmiä odotuksia. Lopussa jouset itkevät yhtä aikaa lohduttomina ja vahvoina. 

Viimeisissä säkeissä Anna epäonnistumistarinoita — tämän ajan kapina on yksi omista voimalauseistani. On rohkeampaa tuoda esille normien hajottavuutta kuin sopeutua niihin itseään rikkoen. Jokainen riittää sellaisena on, niin kauan kun se ei satuta muita. 

Litku Klemetti: Mona (2021)

Litku Klemetin Mona on ylistys levyjen kansissa ja julisteessa teinityttöä katselevalle Mona Caritalle. Kertoja haaveilee idolistaan, jolla on bikinit ja niiden alla lihaa ja jonka kanssa voisi sekoilla peiton alla ja paistatella vähäpukeisina rannalla. Äiti valittaa idolin olevan liian kissamainen, mutta kertoja vain toteaa äidin olevan turhan sovinnainen. Balladi alkaa itsevarmasti ja rytmikkäästi  keinuvalla pimputuksella ja lyriikat soljuvat mukana hienosti. Kappaleessa kertojan on täysin luonnollista ihailla ja haluta samaa sukupuolta olevaa ihmistä. 

LEHMÄ: Tuulikki ja Tove (2021)

LEHMÄn Tuulikki ja Tove on surullinen erobiisi, jossa henkilöiden sukupuolet ovat ennemminkin vahvuus kuin äimistelyn aihe. Kukapa ei haluaisi olla jonkun kanssa kuin Tuulikki Pietilä ja Tove Jansson olivat? Kertoja on yksinäinen majakanvartija joka valoja vilkuttaa hylkäämäänsä rakasta kaivaten.  Hän anelee anteeksiantoa ja tunnustaa rakkautensa. Toisaalta hän kuitenkin myöntää, että ei uskaltanu tuntee. Sävelmä on surullinen mutta tuntuu kuin posetiivin soittamalta. Laulu on yhtä aikaa sykähdyttävän kaipaava ja hellyyttävä savurenkaineen, majakoineen ja salaisine maailmoineen. 

Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta heijastelevat kappaleet kuvaavat ahtauden ja oman tilan ottamisen suhdetta. Ne kuvaavat ahdasta todellisuutta suurempia tuntemuksia ja kokemuksia, jotka ansaitsevat tilansa. Tätä tilaa myös Pride-kulkue juhlii ja raivaa tänään — ihana niin! 

Photo by Jasmine Carter on Pexels.com

Kolme biisiä juhannukseen

Photo by Pixabay on Pexels.com

Juhannuksena kesä on pöyheimmillään. Valo ei jätä meitä hetkeksikään. Luonto on vehreä ja kukikas. Sauna on pakko lämmittää, vaikka sataisi lunta ja järvi jäätyisi. 

Juhannukselta toivoo rakkautta, taianomaisuutta ja yhteenkuuluvuutta läheisten kanssa. Näitä teemoja olen havainnut myös juhannusbiiseissä. 

Annika Pudas: Juhannuslaulu (2023)

Annika Pudaksen Juhannuslaulussa kitara keinuttaa yötöntäyötä. Kertojalla on seppele päässään ja hän uskoo taas ihmeisiin ja rakkauteen. Rakkauden kohde loistaa ihmeellistä valoo ja puhuu enkeleiden kielellä. Juhannus on rakkaudenjuhla vaikeiden aikojen jälkeen. Sen äärellä ei kaipaa edes unta.

Photo by David McBee on Pexels.com

M: Seitsemältä niityltä (2023)

M:n Seitsemältä niityltä esittelee kertojan, joka odottaa kohtaavansa juhannusyössä rakkaan. Mystisen hakkaava, häiriintyneen riitasointuinen musiikki säestää juhannustaikojen luetteloa. Kertoja kerää seitsemän yrttiä seitsemältä eri niityltä ja  kiertää kaivoa iho paljaana. Kertoja luottaa rakkaan saapuvan kunhan pyytää kyllin monesti ja tekee taikansa huolella. Kansanperinteen ja elektronisen musiikin kiihkeä yhdistelmä tavoittaa hienosti keskikesän taianomaisuuden. 

Samae Koskinen: Mittumaari (2019)

Samae Koskisen Mittumaari kuvailee lempeästi ja kiitollisena juhannusidylliä rakkaiden ihmisten kesken. Juhannus on vastarannalta kaikuvia juhlinnan ääniä, linnun laulua ja  avattu kaljapullo. Hyttynenkin nukahtaa todetessaan, että tästä tulee hyvä ihmiskesä. Tilanne on niin kaunis ja hyvä, että musiikkikin ois liian painavaa. Onnellinen kertoja huokaa miks ei aina vois olla näin. 

Haavekuvissa juhannuksena on lämmintä, auringonkeltaista ja kihelmöivää. Ympärillä on rakkaita ihmisiä. On mukavaa. Tällaisia tunnelmia heijastelevat juhannusta kuvailevat kappaleet — ja parhaimmillaan myös todellisuus.

Photo by Ilari K on Pexels.com

Hyisiä neitoja

Tuore artisti (ja kouluaikojen teatterisiskoni) Kehrä julkaisi tovi sitten hyisen biisin Lumenneidosta. Se toi mieleeni Vilma Jään Jäisen neidin ja muitakin lyyrisiä kuvauksia kylmistä naisista. Halusin kurkistaa hahmojen pinnan alle. 

Kehrä: Lumenneito (2022)

Kehrän kappaleessa Lumenneito on viekoitteleva ja ovela henkiolento, joka keinahdellen kutsuu kulkijaa luokseen kylmettymään. Hän liikkuu pörröisten huskyjen vetämässä kuureessä ja valssaa huurteinen kruunu kutreillaan. Kappale on mystinen, karu ja helisevä. Se johdattaa talven kauniiseen ja  pelottavaan tunnelmaan. Maisema on pimeä, kimaltava ja huurteine. Kuulijan kannattaa pysyä kaakaon äärellä. Mieleen lipuvat seireenit ja Muumien kammottava Jäärouva. 

Maija Vilkkumaa: Prinsessa jää (2001)

Maija Vilkkumaan Prinsessa jään  kuori pitää, ja ulospäin hän on tyynesti hileitä hengittää ja kaikesta selviää. Sisällä on kuitenkin tarve punastua ja vavahdella, olla haavoittuva. Pohjimmiltaan Prinsessa kokee  tunteiden näyttämisen rohkeana ja viisaana. Sellainen ei kuitenkaan ole hänelle mahdollista. Kappale oli pidättyväisen nuoruuteni voimalauluja. 

Litku Klemetti: Jääkuningatar (2017)

Litku Klemetin rytmikäs Jääkuningatar on myös kohotettu kuninkaalliseksi, muiden yläpuolelle. Musiikkikin on voimakasta ja menevää. Kuningatar on menettänyt kosketuksen ilon tunteisiinsa, on kylmäkin, vihainen. Hänelle jään läpi kaikki on sumeaa . Samalla äidin syliin on ikävä. Herkkyys ja tarvitsevaksi antautuminen pelottaa, jää uhokuoren piiloon. 

Lehmus: Jäinen nainen (2022)

Lehmuksen Jäinen nainen on myös toisenlainen kuin pinnalta vaikuttaa. Jää ei sula hetkessä, vaikka kertoja sitä toivookin. Hän pyytää, että ihastus ei lähtisi pakoon, vaan antaisi epäröivän, jäätyneen pinnan pehmenemiselle aikaa. Kappale yltyy välillä vauhdikkaaksi ja runsaammaksi, mutta jättää tilaa pintaa rikkovalle kasvulle. 

Juurakko: Kylmän tytti (2020)

Juurakon Kylmän tytti tuo sulhonsa Puhurin pojan kanssa maisemaan talven parhaat pidot. Siitä ollaan riemuissaan ja kiitollisia. Tytti kuuset kauniiksi kuorutteli ja koivun häihin hunnutteli. Vuoden aikojen vaihtelun suorastaan näkee ja tuntee juurevien blues-maneerien ja kanteleen helinän vuoropuhellessa. Juhlat siirtyvät Pohjoiseen, kun Kevät saapuu kuokkimaan kulman takaa. Kylmälle on aikansa. 

Vilma Jää: Jäinen neiti (2022)

Vilma Jään Jäinen neiti on toivottu, tasapainottava ja vahva vieras ylikuumenevalle planeetallemme. Neidin toivotaan tuovan hyytä Pohjolasta seuduille sulaneville ja keleille kuumenneille. Neidillä on huntu huurtehessa ja hallassa hameensa helma. Kappale on yhtä aikaa helkkyvä ja vahva kutsuloitsu. Sen sanoma on toiveikas. 

Kaikissa lauluissa kylmä kätkee sisäänsä jotakin: taikaa, lämpimiä tunteita, toivoa… Jää on voimakas, kätkevä ja houkutteleva elementti. Jää suojaa ja luo  toivoa – ja välillä  sen sopisi (muualta kuin ikijäätiköiltä) myös sulaa. 

Teejoulukalenteri

Tänä vuonna joulukalenterini koostuu 24:stä teemausta. Tilasin joulukalenterin Juvan Teahouse Of Wehmais:sta.

Haluan jakaa tee-elämyksiäni teidän kanssanne. Jyväskylän Teeleidi on johdattanut minua teeharrastuksen pariin, ja joulukalenteri onkin oiva jatkumo harrastukselleni. Olisin ostanut Teeleidin joulukalenterin, mutta en ehtinyt saada sellaista (niitä tehdään hyvin rajallinen määrä). Siksi turvauduin eteläsavolaiseen pelastukseen verkkokaupan kautta.

Harrastustani palvelevat vedenkeitin, jolla veden voi keittää haluamaansa lämpötilaan sekä metallinen teesiivilä. Yleensä juon teetä muumimukeista, joista suosikkini on Nyytiä kuvaava ”Ystävyys” (yleensä juon siitä mukista tosin pakollisen herätyskahvin, joka herättelee sekä mieltäni että hitaasti toimivaa suolistoa – sori likainen yksityiskohta). Aamuni aloitan puerh-teetä, jota ostin viimeksi Jyväskylän Take T:stä.

Teesiivilän puhdistaminen on muuten aika tylsää ja joskus niljakasta.

Minulle ei makseta erinäisten teeyritysten mainostamisesta. Olen vain vilpittömän ihastunut niihin.

Millaisia joulukalentereita teillä on?

Oivalluksia elämästä, osa 2

ballet ballet dancer beautiful choreography
Photo by Pixabay on Pexels.com

 

Seuraavaksi kirjoitan minäkäsityksen virheellisyyden ymmärtämisestä kumpuavia oivalluksia:

  1. Olet ihminen, ja ihminen on oppivainen. Kartoita uudet mahdollisuutesi kehoasi rakastaen ja ala sitten harjoitella uusia asioita. Kehittyminen on varmaa.
  2. Kaikkea ei tarvitse osata tehdä. Huomionsa voi keskittää olennaiseen.
  3. Et ole vankina aikaisemmissa selviytymiskeinoissasi. Tule ulos kuorestasi, tarvittaessa pienin askelin. Voit pyytää siihen läheistesi tai ammattilaisen apua.
  4. Epävarmuus on luonnollista. Se ei kuitenkaan ole syy jättää kokeilematta uusia asioita. Kannusta itseäsi kokeilemaan.
  5. Et tarvitse muiden sääliä ollaksesi rakastettava. Olet rakastettava pelkästään siksi, että olet ihminen – siihen ei tarvita mitään suorituksia, terveyttä tai osaamista.
  6. Sinun ei tarvitse pelätä heikkoutta. Heikko ansaitsee ja tarvitsee rakkautta erityisen paljon. Toisaalta kaikki heikkoudeksi määritelty ei vaikuta toimintaasi mitenkään.
  7. Oman heikkouden kohtaaminen ja kyseenalaistaminen voi kasvattaa vahvuutta ja kehittää itsetuntemusta.
  8. Et ole voinut valita lähtökohtiasi. Voit sen sijaan valita, miten toimit nyt.
  9. Muiden irvailu on heidän oma ongelmansa. On rohkeaa olla välittämättä siitä.
  10. Kaikki ansaitsevat rakkautta ja hyväksyntää. Tätä oikeutta tulee tukea sekä itsessäsi että muissa.
  11. Keskity merkityksellisiin asioihin ja tutki vahvuuksiasi. Silloin löydät itsestäsi voimaa.

Oletko samaa mieltä?

 

Oivalluksia elämästä, osa 1

carefree child enjoyment field
Photo by Pixabay on Pexels.com

Elämässäni on ollut monenlaisia vaiheita. Jo lähtökohdissani on tietynlaista rosoisuutta, josta olen ollut ja tulen varmaankin aina olemaan katkera. Haluan kuitenkin oppia elämään katkeruuden kanssa – sehän on tunne ja tunteet eivät minua määräile, prkl.

En halua avata elämäni rosoja sen enempää. Olen käsitellyt niitä jo kylliksi yksin ja muiden kanssa elämänmatkani varrella. Sen sijaan haluan avata näihin rosoihin liittyviä oivalluksia. Oivalluksista onkin todennäköisesti jollekulle muulle enemmän hyötyä kuin rosojen tilittämisestä. Toisaalta oivalluksista kirjoittaminen vahvistaa niiden merkitystä myös omassa kokemusmaailmassani.

Valitsemme itse, mitä muille itsestämme kerromme. Haluan jakaa Sinulle seuraavia ajatuksia:

  1. Koettelemukset kuuluvat ihan jokaisen elämään. Ne eivät kysy, kenen kohdalle osuvat milloinkin.
  2. Elämä ei ole ennakoitavissa. Mitä tahansa voi sattua kenelle tahansa. Elämä ei kolhiessaan kysy, onko sinulla aikaisempia kolhuja.
  3. Ikävät tapahtumat eivät vaikuta elämän arvokkuuteen.
  4. Kuolleet lähipiirisi ihmiset elävät sinussa ja läheisissäsi.
  5. Olet harvoin vastuussa toisen tunteista.
  6. Voit ymmärtää toista, vaikka et hyväksyisi hänen toimintaansa. Ehkä toiminnan taustalla on ollut musertava tunne.
  7. Et ole voinut valita elimistöäsi.
  8. Lapsi on yksin avuton ja huolenpitoa vailla. Huolenpidon tarpeet voivat olla myös erityisiä. Lapsella on oikeus saada huolenpitoa tarpeidensa mukaan.
  9. Lapsi on ihan yhtä arvokas, vaikka ei olisi ympäristönsä toiveiden mukainen. Lapsella on oikeus kokea olevansa arvokas.
  10. Lääketieteellinen diagnoosi ei yksioikoisesti määritä, millainen ihminen olet tai mitä voit tehdä. Saman diagnoosin kanssa elävät ihmiset voivat olla keskenään hyvin erilaisia. Voit tehdä elämästä omannäköistä. Sairaus ei estä toimijuutta, vaikka se on osa toimijuuden raameja. Voit tutkailla elämäsi raameja ja niiden venymistä.
  11. Sairaus on diagnoosia paljon monitahoisempi asia. Se vaikuttaa tai on vaikuttamatta sinuun ja ympäristöösi monella tasolla. Voit itse valita, miten sairauteesi suhtaudut. Voit myös harjoitella sairauteen suhtautumista.
  12. Itsearvostus kannattaa sitoa muuhun kuin sairauteen liittyvään erityisyyteen. Elämässä on muita, huomattavasti voimaannuttavampia asioita kuin sairaus.
  13. Saat itse päättää, kerrotko sairaudestasi muille. Kokemuksistasi voi olla jollekulle hyötyä, mutta et ole kenellekään tilivelvollinen.
  14. Kaikissa on jotakin vikaa. Sanotaan että, jos ihmisellä ei ole mitään sairautta, häntä ei ole tutkittu tarpeeksi. Sairaudet ovat yleisiä ja yleistyvät diagnostiikan kehittymisen myötä.
  15. Valintojen järkevyyttä kannattaa puntaroida tässä hetkessä, ei tulevaisuutta peläten.
  16. Sairaus ei ole valinta ja rikkoo ulkoa annettua prototyyppi-ihmisyyden kaavaa. Sairaus saa pelottaa. Sairauden kanssa elämisessä on lupa tarvita ja saada tukea.
  17. Et voi vaikuttaa toisten ihmisten valintoihin.
  18. Yllättävät tapahtumat voivat olla onnellisia ja johtaa onnellisiin tilanteisiin.
  19. Voit toimia eri tavoin kuin läheisesi ovat toimineet
  20. Valinnat ovat harvoin absoluuttisen oikeita tai vääriä.
  21. Toisten toiveiden tai suunnitelmien kariutuminen ei vaikuta elämäsi arvokkuuteen.

 

Mitä mieltä olet oivalluksistani? Oletko samoilla linjoilla? Mikä oivallus on hienoin?

 

Kivaa tekemistä yksin ja yhdessä

 

 

Mietiskelin yhtenä päivänä, minkä tekeminen on kivaa.

Sitten pohdin, mitä keksimistäni puuhista voi tehdä yhdessä jonkun kanssa ja toisaalta  mitä voi tehdä netissä ja mitkä asiat vaativat fyysistä läsnäolemista toisen kanssa.

Tällainen taulukko lopulta syntyi:

Yksin tai yhdessä, netissä tai todellisuudessa yksin tai yhdessä todellisuudessa yhdessä todellisuudessa yksin
kirpparishoppailu musiikin soittelu läheisyys kirjoittaminen
shoppailu herkuttelu, kahvittelu helpot lautapelit*
pohdiskelu saunominen
elokuvan tai sarjan katselu neulominen
kulttuuritapahtumissa käyminen kävely, liikunta
musiikin kuuntelu
jutustelu*
lukeminen

*jutustella voi lähinnä toisen kanssa, miksei toki yksinkin.

*netissäkin varmaan voi pelata yhdessä, mutta en sitä itse harrasta.

Hahmotatko mietteeni samalla tavalla? Onko kivoja asioita ihanampaa tehdä yksin vai yhdessä? Entä netissä vai todellisuudessa?

’Kuvat Pixabaysta